Nyt kun viikkokisat on tältä kaudelta saatu päätökseen ja Päijät-Hämeen talvisarja jo kolkuttelee ovella, niin on hyvä kerrata mitä vuoden aikana viikkokisoissa on tapahtunut ja listata erilaisia tilastoja kuluneen vuoden varrelta.
Viime vuoden tapaan kilpailuja käytiin huhtikuusta lokakuuhun asti Kippasuon AM ja Pro-radoilla sekä Kumpelissa tiistaisin ja sunnuntaisin.
Viikkokisoja pidettiin yhteensä 47 kertaa, näistä 18 Kippasuon Pro-radalla, 18 Kippasuon AM-radalla ja 11 kertaa Kumpelissa. Kisoista kirjattiin 695 kierrostulosta 159 eri pelaajalta.
Kauden ahkerin viikkokisojen kävijä oli Jani Kuntsi, joka kävi hurjat 39 viikkokilpailua vuoden aikana. Aktiivisin muuta seuraa edustava vierailija oli Pasi Pyykönen 14 kisallaan.
Kauden aikana todistettiin jopa 12 holaria, joista kolme oli Mikko Myöhäsen käsialaa. Sattuipa myös sellainen tilastoihme käymään Kumpelin kisoissa, että Toni Karvinen heitti kaksi holaria samalle kierrokselle, seuraavalla kerralla hän saattaa muistaa maksaa holaripotin 😉
Kippasuon Pro-radalla on kolme vaikeasti pirkotettavaa väylää (8, 19 & 20), näille saatiin vain 14 birdietä kun kierroksia radalla tuli kauden aikana 230, eli vain 2,3% kaikista radan birdieistä. Näistä viisi birdietä oli Ville Lapinmäen tuotoksia.
- Pro 8 birdiet (4) – Ville Lapinmäki 2 kpl, Samu Rusila & Lauri Lehtinen 1 kpl
- Pro 19 birdiet (4) – Teemu Korhonen, Ville Lapinmäki, Mikko Myöhänen & Riku Kankaanpää
- Pro 20 birdiet (6) – Ville Lapinmäki 2 kpl, Pasi Putus 2 kpl, Eemeli Härkönen & Riku Kankaanpää 1 kpl
Väylällä 11 tuli myös kaksi eaglea, ensimmäinen heinäkuussa Riku Kankaanpäälle ja toinen syyskuun alussa Samu Rusilalle.
Viime vuonna vahvan birdie-junan AM-radan väylälle #6 aikaansaanut Timo Siren joutui katkaisemaan birdie-putkensa 14 onnistumisen jälkeen. Kuka onkaan seuraava joka saa yhtä pitkän birdie-putken mille tahansa väylistä?
Pasi Putus jatkoi viime vuoden vahvaa suorittamista ja poimi useita palkintosijoja kauden mittaan, 17 kilpailusta voittoja tuli seitsemän ja keskimääräinen sijoitus oli 2,35, joten podiumille päästiin lähes aina.
Tilastoja radoittain
(Klikkaa kuvaa nähdäksempi isompi versio)
Pro-radan 230 kisakierroksesta paras kolmannes pelaa radan keskimäärin tulokseen 69,987, eli vain 0,013 heittoa alle par tuloksen. Kauden aikana miinus kierroksia oli 31 kappaletta, näistä 14 oli Riku Kankaanpään ja Samu Rusilan kierroksia, kummallakin seitsemän miinuksille pelattua kierrosta.
Pro-radan Risk & Reward analyysi
High risk – high reward: Väylät 1, 7, 12, 17 & 18 tarjoavat paljon sekä birdejä että bogeja.
High risk – low reward: Väylät 2, 3, 4, 8, 13, 14, 15, 19 & 20 ovat hankalia pelata birdieen ja rankaisevat mokailua.
Low risk – high reward: Väylät 5, 6, 10, 11, 16 & 21 voi kohtalaisen turvallisesti yrittää birdietä, että par on vielä pelastettavissa.
Low risk – low reward: Väylä 9 on kohtalaisen varma par väylä. Ei helppoja birdejä mutta ei myöskään paljoa bogeja.
Suurimmat tuloserot parhaan ja huonoimman kolmanneksen välillä saadaan väylillä 1, 4 & 14. Näiden kahden ryhmän keskimääräinen ero kyseisillä väylillä on jopa 1,5 heittoa per väylä. Pienin tulosero tulee väylällä 5, missä huonoin kolmannes jää vain 0,494 heittoa.
Kippasuon AM-radalla kisojen paras kolmannes pelaa jokaisen väylän keskimäärin alle par-tuloksen, näistä keskiarvoista laskettu keskimääräinen kierrostulos on 45,657. Kaikki kierrokset kun otetaan mukaan laskuihin radalta löytyy vain neljä väylää (4, 15, 16 & 18) jotka pelataan par-tulokseen tai päälle. Kaikista 306 AM-radan kierroksesta jopa 183 kierrosta pelattiin miinuksille.
